Eurooppa pyrkii olemaan ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Kaikki 27 EU:n jäsenvaltiota ovat sitoutuneet Euroopan vihreän sopimukseen eli Green Dealiin. Tavoitteena on päästä koko EU:ssa nollapäästöihin 2050 mennessä ja vähentää päästöjä vähintään 55 % 2030 mennessä (vuoteen 1990 verrattuna). Ilmastotavoitteiden saavuttamisen keskeisiä mahdollistajia ovat liikenteen sähköistyminen ja uusiutuvan energian tuotanto ja varastoiminen, jotka kaikki johtavat kriittisten mineraalien kysynnän voimakkaaseen kasvamiseen ja raaka-ainekilpailun kovenemiseen.
​
Maailmanpankkiryhmän raportissa "Minerals for Climate Action: The Mineral Intensity of the Clean Energy Transition" todetaan, että mineraalien, kuten grafiitin, litiumin ja koboltin tuotanto voi lisääntyä lähes 500 % vuoteen 2050 mennessä puhtaiden energiateknologioiden kasvavan kysynnän myötä. Yli 3 miljardia tonnia mineraaleja ja metalleja tarvitaan tuuli-, aurinko- ja maalämpövoiman tuottoon sekä energian varastointiin. Suomessa kansallinen akkustrategia 2025 pyrkii edistämään vastuullista, kilpailukykyistä ja osaavaa akkutuotantoa ja sähköistymistä.
​
European Battery Alliance (EBA) määritteli kotimaisten raaka-aineiden tutkimisen, louhimisen ja jalostamisen sekä akkumateriaalien tuotannon ensisijaiseksi prioriteetiksi Euroopan akkuteollisuuden kasvua tukevassa toimintasuunnitelmassaan.
​
Korona-epidemia ja Ukrainan sota ovat korostaneet kestävien ja kilpailukykyisten teollisten arvoketjujen tarvetta EU:n talouskasvulle ja sen strategiselle autonomialle sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle. EU on onnistunut tulevan kysynnän luomisessa ja akkukennojen tuotantokapasiteetin kannustamisessa, mutta kriittisten raaka-aineiden turvaamisessa on merkittäviä haasteita.
Saat lisätietoja vierailemalla näillä sivustoilla:
Miksi grafiitti
Kriittisten mineraalien, kuten grafiitin, louhinta on edellytys litiumioniakkujen tuotannolle. Sähköautossa on noin 70 kg grafiittia, 10-20 kertaa enemmän kuin litiumia. Akkumateriaalit, kuten katodimateriaalit (positiivinen elektrodi), ovat muuttuneet paljon vuosien varrella, mutta grafiitti on säilyttänyt asemansa keskeisenä anodimateriaalina (negatiivinen elektrodi). Grafiitin arvo perustuu sen ominaisuuksiin: tulenkestävyyteen, hyvään lämmön- ja sähkönjohtavuuteen, alhaiseen kitkaan ja siihen, että grafiitti on kemiallisesti erittäin kestävä.
​
Luonnon grafiitti kuuluu EU:n talouden kannalta kriittisiin mineraaleihin yhdessä 13 muun aineksen kanssa. Koska 73% luonnongrafiitista (ja 100% litiumioniakuissa käytettäväksi jalostetusta grafiitista) tulee Kiinasta, tarjontaa pyritään monipuolistamaan. Monien mineraalien kysyntä ylittää pian tarjonnan ja grafiittipulaa ennustetaan alkavaksi jo tänä vuonna. Suomessa on useita tunnettuja grafiittiesiintymiä, mutta ei toistaiseksi yhtään tuotannossa olevaa esiintymää. Suomella on hyvät edellytykset paikallisten raaka-aineiden saatavuuden ja teknologisen osaamisen ansiosta olla yksi johtavista maista akkuteollisuuden kestävämmän toimitusketjujen luomisessa.
​
Grafiittia esiintyy luonnossa tai sitä voidaan valmistaa keinotekoisesti öljykoksista, raakaöljystä ja kivihiilestä. Tällä hetkellä 58% akkujen anodimateriaalista on valmistettu synteettisestä grafiitista ja 39% luonnongrafiitista (jäljelle jäävä osuus saadaan muista lähteistä), mutta luonnon grafiitin osan ennustetaan kasvavan. Luonnongrafiitilla on korkeampi energiatiheys, se on edullisempaa ja sen päästöintensiteetti on noin 3-4 kertaa alhaisempi kuin synteettisen grafiitin.
Lähde: USGS 2021
Lähde: European Battery Alliance
